K:n synttärikakut Little Big Planet -kakkukuvilla.
Toinen kaverisynttäreille, ja toinen suku- ja muut.
B oli innoissaan mun synttärikakusta
(ja B:n nimipäivä, 4.12 oli ruotsalaisen kalenterin mukaan vastaavanlainen nimi)
D oli kasvanut puolessa vuodessa 9cm ja 1,7kg! Se oli siis puolitoistavuotis neuvolassa jo 82cm ja reilu 10kg. Ihan hirven suuri kasvupyrähdys on kyllä nyt ollut. Vähän laskin että jos D kasvaa tätä vauhtia nyt, ja B tätä hidasta vauhtia, niin syksyllä kun B täyttää 5v, niin silloin sen 2v pikkusisko on sitä pidempi!
D on varmaan yhtä kova Robin-fani jo kun B:kin, B:han sanoo joka päivä rakastavan sitä, ja D:kin innostuu kun näkee Robinin kuvan (tai luulee kyl myös salkkari-Jannee Robiniks, ja 1D kundeja joitain), ja kun kuulee Robinii alkaa heti tanssii ja laulaa bukka heeeeiii bukka heeeiiii. On kyllä söpöä.
D puhuu jo aika paljon, yksittäisiä sanoja tulee vähintään 70kpl, ja joka päivä lisää, ja kahta sanaa 'tuu tänne', 'ei haluu', 'kato kissa', 'avaa ovi' ja muuta vastaavaa. Eilen D sanoi 3 sanan lauseen! Se sanoi 'V. tuo paapi', ja tää juttu oli musta kumma just siks kun tiesin et se on tuomassa B:n, mut en kyllä ollut sanonu sitä kellekään ääneen. B siis kävi leikkimässä serkuilla naapurissa. Mut ei D olis sitä voinu tietää että V tuo sen kohta, ellei se osaa ennustaa tai lukea facesta mun sylissä viestejä. Lapsillahan kyllä saattaa usein olla jotain outoja kykyjä pienenä. En muista oliko se K vai B, kumpi pikkuisena näki aina jonkun sedän. Osoitti jonnekin ja sanoi että tuolla on setä, että ei uskalla mennä sinne. Mutta ei siellä kyllä mun mielestä mitään ollut.
Mun fiilis kaiken kaikkiaan on taas (edelleen) tosi surkee. Mä oon kyllä niin yksinäinen ettei mitään rajaa. Ja tiiän kyl et se on myös paljon itsestäkin kiinni. Mut on se niinkin että jos joskus on yrittäny sopia ihmisten kans näkemisiä ja jos niille ei käy koskaan tai siirtää tai peruu näkemisiä, niin ei siihen viitsi enää vaivautuu yrittämään olla se ainoa kuka yrittää nähdä. En tajua miten voi olla näin äärettömän tylsä elämä. Mä olisin varmaan jo kuollu kauan sitten tylsyyteen jos ei olis edes näitä omia lapsia seurana. Miten voikin olla niin ettei missään oo hyvä olla. Helsingissä en ollut onnellinen, mut en nyt täälläkään. Ja melkein tuntuu et haluais muuttaa takas Helsinkiin. Näkis sit edes näitä Lappeenrannassa asuvia kavereita enemmän kun nyt. Mähän en oikeestaan tapaa ketään juuri koskaan, nähtiin useemmin sillon kun asuin Helsingissä ja olin välillä vaan käymässä täällä. On kyllä tosi säälittävän tylsä tää mun elämä.. No näkee lapset täällä mummia ja ukkia enemmän, jos jotain positiivista tästä etsii.
Meillä ei näytä vielä joululta yhtään, kun täällä on niin sotkuista, ja en haluaisi laittaa lisää krääsää kun on valmiiks jo täyttä. Mut en kyllä tiiä millon saan siivottua niin että voisi joulukoristeita laitella. Lapset odottaa joulua jo niin malttamattomana. D:lle mulla on kyllä hirveen vähän lahjoja. Kun ei se vaan tarvii yhtään mitään, sille on jäänyt B:lta kaikki eikä osaa sen kummempia omia toiveita kertoa. Pitäis ehkä puolet B:n lahjoista nimetä D:lle.. Ollaan me kuitenkin muutaman kerran pipareita jo leivottu. Myllyn paras laktoositon on muuten myös munaton, niin meille on löytynyt sopiva valmistaikinakin.
En osaa yhtään sanoa kirjoitanko tänne enää ennen joulua, niin laitetaan tähän nyt vielä loppuun hyvän joulun toivotuskuvia. :)
<3 pieni porontyttönen Utu <3
ja näyttää muuten ihan K:lta pienenä!
Ihanaa Joulun aikaa!!!! <3
Kauniita lapsia sinulla, onnea sinulle
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista